Nähtävyydet ja kohteet Hirvensalmella

Hirvensalmi on 2 023 asukkaan kunta Etelä-Savossa, ja sen 465 neliökilometrillä on kartalla 49 kohdetta. Koskia on viisi, venesatamia neljä, melonta- ja SUP-kohteita neljä sekä hiihtolatuja ja jalkapallokenttiä kolme kumpiakin.

Neljä venesatamaa ja neljä melontakohdetta kertovat kunnan luonteen: Hirvensalmi on Puulan vesistön kunta, ja liikkuminen tapahtuu yhtä paljon vesitse kuin maitse.

Kunnan merkittävin kohde on kuitenkin kallioseinässä, ja se on tuhansia vuosia vanha.

Hahlavuoren kalliomaalauksesta on kirjattu poikkeuksellisen tarkka kuvaus.

Kolme selvästi erottuvaa ihmishahmoa on kuvattu kädet koholla adorantin asennossa, ja hahmojen pää on merkitty pisteellä.

Adorantti tarkoittaa palvojaa: hahmoa, joka on kuvattu kädet kohotettuina. Asento tunnetaan kalliomaalauksissa ympäri maailmaa, ja sitä on tulkittu rituaaliseksi — hahmo ei tee työtä eikä metsästä vaan on kohottanut kätensä.

Neljännestä hahmosta on kirjattu toinen yksityiskohta: neljäs ihmishahmo on kuvattu pää alaspäin.

Ylösalaisin kuvattu ihminen on kalliomaalauksissa harvinainen ja kiistelty aihe. Sitä on tulkittu kuolleeksi, sukeltajaksi tai shamaaniksi transsissa — mutta varmaa tulkintaa ei ole, eikä sitä voi olla, koska maalausten tekijät eivät jättäneet muuta selitystä.

Yhdestä hahmosta on kirjattu vielä oma erityispiirteensä: sukeltaja-hahmon pää on nuolenkärjen muotoinen.

Suomen kalliomaalaukset on tehty pääosin kivikaudella, punamullalla eli rautapitoisella maavärillä, ja ne sijaitsevat lähes poikkeuksetta veden äärellä olevissa pystysuorissa kalliojyrkänteissä. Maalaushetkellä vedenpinta oli usein korkeammalla, ja maalari seisoi todennäköisesti veneessä tai jäällä.

Kalliomaalaus on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Maalauspintaan ei saa koskea: ihon rasva ja hiki vahingoittavat pigmenttiä, joka on säilynyt tuhansia vuosia. Katso, valokuvaa, älä koske.

Pitäjäntupa-museo on paikallismuseo kirkonkylän keskustassa. Museorakennus on vuonna 1898 valmistunut maalaistalo, joka palveli pitäjäntupana ja myöhemmin kunnantalona vuoteen 1984.

Pitäjäntupa oli aikanaan kunnan yhteinen kokoontumistila: paikka, jossa pitäjänkokoukset pidettiin ennen kuin kunnilla oli varsinaisia virastoja. Rakennuksen käyttö kunnantalona vielä 1980-luvulla tarkoittaa, että sama talo palveli kunnan hallintoa lähes yhdeksänkymmentä vuotta.

Museossa on esillä Ahti Karjalaisen elämäntyö sekä kotiseutuaineistoa.

Ahti Karjalainen syntyi Hirvensalmella vuonna 1923 ja nousi Suomen politiikan keskiöön: hän toimi pääministerinä kahdesti ja pitkään ulkoministerinä kylmän sodan vuosina.

Pienen kunnan paikallismuseo, jossa on kokonainen osasto valtakunnan politiikan huipulle nousseesta kuntalaisesta, on harvinaisuus — ja se tekee museosta kiinnostavan myös muualta tulevalle.

Hirvensalmen kirkossa on 850 istumapaikkaa.

Kahdeksansataaviisikymmentä paikkaa 2 023 asukkaan kunnassa tarkoittaa, että kirkkoon mahtuisi yhtä aikaa yli kolmasosa kuntalaisista. Se kertoo ajasta, jolloin väkeä oli enemmän ja kirkossakäynti oli yleistä.

Urut ovat vuodelta 1916 ja niiden tekijä oli J. A. Zachariassen. Ne ovat pneumaattiset, kaksisormioiset ja 15-äänikertaiset.

Pneumaattinen urkukoneisto tarkoittaa, että kosketin ei ole mekaanisesti kiinni pillissä vaan käsky välittyy ilmanpaineella lyijyputkia pitkin. Rakennustapa oli yleinen 1900-luvun alussa: se salli suuremmat soittimet ja kevyemmän kosketuksen, mutta koneisto vaatii huoltoa ja vasteessa on pieni viive.

Viidentoista äänikerran ja kahden sormion soitin on maaseurakunnan kirkossa varsin kookas.

Alttaritaulun maalasi Aukusti Koivisto vuonna 1916, ja sen aiheena on Kristuksen ylösnousemus. Urut ja alttaritaulu ovat siis samalta vuodelta — kirkkoa on kalustettu yhtenä kokonaisuutena.

Kissakosken luonto- ja kulttuuripolku on 6,5 kilometriä pitkä, ja sen varrella on laavu. Käyttö on maksutonta, ja polku on vuodelta 1994.

Nimessä oleva kaksoismääre on olennainen. Luontopolku esittelee maastoa ja lajistoa; kulttuuripolku kertoo ihmisen jäljistä. Kissakoski on ollut vesivoiman käyttöpaikka, ja koskeen liittyvä rakentaminen on osa reitin sisältöä.

Kuuden ja puolen kilometrin mitta tekee polusta puolen päivän retken. Laavu matkan varrella tarkoittaa, että eväät voi syödä katon alla eikä retkeä tarvitse kiirehtiä.

Hirvensalmen kirkonkylän valaistu latu on 2,5 kilometriä ja kokonaan valaistu, ja siinä on molempien hiihtotapojen urat. Käyttö on maksutonta.

Tuukkalan valaistu latu on 1,5 kilometriä ja niin ikään kokonaan valaistu, molemmilla urilla ja maksuton.

Urmaslahden latu on pisin: seitsemän kilometriä, molemmilla urilla ja maksuton. Valaistusta siinä ei ole.

Kolmen ladun sarja on hyvin mitoitettu. Puolentoista kilometrin valaistu lenkki on lasten latu, kahden ja puolen kilometrin arki-iltalenkki, ja seitsemän kilometriä on päivänvalossa hiihdettävä pidempi matka.

Se, että kaikilla kolmella on sekä perinteisen että luistelutavan ura, on pienelle kunnalle huomionarvoista — se vaatii leveämmän pohjan ja kalliimman kunnossapitokoneen.

Hirvensalmen frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 451 metriä, ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Heittopaikoilla on kumimatto, ja käyttö on maksutonta.

Kumimatto heittopaikkana on tekonurmea kestävämpi ratkaisu: se ei kulu reunoiltaan eikä irtoa, ja märkänäkin pito säilyy.

Jyhnäharjun motocrossradan pituudeksi on ilmoitettu noin 1 800 metriä, ja korkeuseroja riittää. Junioreille on erillinen minirata, ja crossirataa saa ajaa myös talvella.

Erillinen minirata junioreille on turvallisuuskysymys: aloittelija ei aja samassa maastossa kokeneiden kanssa. Talvikäyttö taas on motocrossradoilla harvinaisempaa — jäinen ja luminen pohja vaatii nastarenkaat ja toisenlaisen ajotavan.

Radan kunnosta ja toiminnasta kerrotaan Mikkelin Moottorikerhon Facebook-ryhmässä, eli ajokelpoisuus kannattaa tarkistaa sieltä ennen lähtöä.

SFC Etuniemi sijaitsee Liekune-järven rannalla. Alueella on kota, laavu ja tuparakennus, sekä uimaranta ja leikkipaikka lapsille.

Erityispiirre on oma koirien uimaranta, ja alueen omien sivujen mukaan se valittiin vuonna 2017 vuoden koiraystävällisimmäksi.

Erillinen koirien uimaranta ratkaisee tavallisen rantakonfliktin: koira saa uida ja muut uimarit saavat oman rantansa. Se on koiranomistajalle harvinaisen konkreettinen syy valita leirintäalue.

Lahnaniemen pallokenttä on hiekkaa, mitoiltaan 65 × 40 metriä, ja vuodelta 1990. Kenttä on päiväsaikaan koulujen käytössä.

• Kalliomaalaus on muinaismuistolain rauhoittama — älä koske maalauspintaan.
• Motocrossradan ajokelpoisuus kannattaa tarkistaa Mikkelin Moottorikerhon kanavista.
• Urmaslahden 7 kilometrin latu ei ole valaistu — hiihdä se valoisaan aikaan.
• Koulujen kentät ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Museon ja kirkon sisätiloihin pääsee vain aukioloaikoina.