Sysmä kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Sysmässä on kartalla 90 kohdetta 29 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (24), kulttuuri ja historia (17) ja urheilu ja liikunta (13). Keskustasta lyhin matka on Sysmän helluntaiseurakunta (0.1 km) ja pisin Kammivuori (22.3 km); mediaanietäisyys on 5.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat melonta & sup (5) ja pyöräilyreitit (5) – niitä on 4,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Sysmä on 3 496 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä Päijänteen rannalla, ja sen 667 neliökilometrillä on kartalla 90 kohdetta. Nähtävyyksiä on 17, laavuja yhdeksän sekä uimarantoja ja koskia kuusi kumpiakin.
Sysmä on pyöräilijän kunta. Vellamo-reitistö kattaa yli 180 kilometriä, ja se on suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti — mikä näkyy taukopaikkojen määrässä.
Vellamo retkipyöräilyreitti: Sysmä–Hartola rengasreitti on 71 kilometriä, ja sen varrella on peräti 18 taukopaikkaa. Pinta on asfalttia ja soratietä, ja käyttö on maksutonta.
Kahdeksantoista taukopaikkaa 71 kilometrillä tarkoittaa taukopaikkaa noin neljän kilometrin välein. Se on poikkeuksellisen tiheä verkosto, ja se muuttaa reitin luonteen: 71 kilometriä ei ole suoritus vaan päivä, jonka voi katkaista milloin haluaa.
Reitti on Sysmän ja Hartolan yhteinen kokonaisuus, eli se ylittää kuntarajan.
Vintturin kierros on 58 kilometriä, ja se on kuvattu hienoksi retkipyöräily- ja gravelreitiksi. Reitillä kuljetaan Luhangantietä, joka on valittu Päijänteen maisematieksi.
Maisematie-nimitys on virallinen: se annetaan teille, joiden varrella maisema on erityisen arvokas. Pyöräilijälle se tarkoittaa, että reitti on valittu näkymien eikä nopeuden mukaan.
Sysmä–Hartola rengasreitin lisälenkki on 21,1 kilometriä gravel-reittiä asfaltti- ja hiekkateillä, ja T3-reitti on 35,4 kilometriä asfalttia, soratietä ja metsätietä. T3 vie maalaismaisemiin, rauhallisille metsäteille ja Virtaankosken äärelle.
Neljä reittiä, joiden mitat ovat 21, 35, 58 ja 71 kilometriä, kattavat koko skaalan iltalenkistä koko päivän matkaan.
BikePolku on aivan toisenlainen: viiden kilometrin kaksiosainen maastopyöräilyreitti, joka kiertelee Päijätsalon saaressa.
Reitti kulkee vaihtelevaa metsäpolkua, ja isompi, helpompi kierros soveltuu aloitteleville maastopyöräilijöille.
Kaksiosaisuus on hyvä ratkaisu: aloittelija ajaa helpomman kierroksen, kokeneempi molemmat. Saarikohteessa reitin pituus on väistämättä rajallinen, joten vaihtelu tehdään vaativuudella eikä kilometreillä.
Suomen Harmonikkamuseo perustuu autoilija Tauno Ylösen yksityiskokoelmaan, ja sitä ylläpitää Suomen Harmonikkamuseoyhdistys ry.
Kokoelman vanhin esine on saksalainen lusikkabassoharmonikka vuodelta 1850.
Lusikkabasso on varhaisen haitarin bassojärjestelmä, jossa bassopainikkeet ovat lusikkamaisia. Vuoden 1850 soitin on lähes yhtä vanha kuin koko soitin: harmonikka keksittiin 1820-luvulla, joten kyseessä on ensimmäisten sukupolvien instrumentti.
Museota kuvataan merkittäväksi harmonikkakulttuurin keskittymäksi. Harmonikka on suomalaisen kansanmusiikin keskeisin soitin, ja sille omistettu museo on Suomessa ainutlaatuinen.
Yksityiskokoelmasta kasvanut museo on tavallinen mutta aina kiinnostava tarina: yhden ihmisen intohimo muuttuu yhdistyksen ylläpitämäksi julkiseksi kokoelmaksi.
Sysmän Pyhän Olavin kirkko oli alun perin suorakulmainen hallikirkko, ulkomitoiltaan 28,5 × 13,6 metriä, suurin nurkkakivin.
Suuret nurkkakivet ovat keskiaikaisen harmaakivikirkon tunnusmerkki: nurkat muurattiin isoimmista ja tasaisimmista lohkareista, koska ne kantavat rakenteen.
Kirkon kellotapulien historia kertoo jatkuvasta huollosta: ensimmäinen kellotapuli valmistui kirkon viereen 1690-luvulla ja seuraava 1770-luvulla. Puinen tapuli kestää noin sata vuotta, joten uusiminen kahdeksankymmenen vuoden välein on odotettavaa.
Kirkon urut ovat 28-äänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat.
Rapalan kartanon omistushistoria on epätavallinen.
Tandefeltien aatelissuku sai kartanon läänitykseksi 1500-luvulla. Kolmesataa vuotta myöhemmin omistus vaihtui täysin toiseen yhteiskuntaluokkaan: 1800-luvun lopulla omistajaksi tuli jämsäläinen talonpoika ja valtiopäivämies Severus Konkola.
Talonpojan nousu kartanonherraksi ja valtiopäivämieheksi on 1800-luvun lopun Suomen yhteiskunnallisen muutoksen tiivistelmä: sääty-yhteiskunta oli murtumassa, ja varakkaat talonpojat ostivat aatelin maita.
Kartano siirtyi hänen jälkeensä tyttärelleen Anni Konkolalle ja tämän aviomiehelle Rudolf Waldenille — Walden oli suomalaisen paperiteollisuuden ja itsenäisyyden ajan keskeisiä vaikuttajia.
Kartano kulki siis kolmen aikakauden läpi: aatelin läänityksestä nousevan talonpoikaiston kautta teollisuuden johtoon.
Camping Sysmän talvikuvaus on epätavallisen konkreettinen: jäätalvella rannasta lähtee kelkkareitti, jota pitkin voi kävellä jäälle tai hiihtää Ohrasaaren laduille.
Rantasaunan laiturilta pääsee avantoon, VIP-sauna lämmitetään ennakkovarauksella, ja rannan grillikatos on käytettävissä koko talven.
Kelkkareitti kävelyväylänä jäälle on käytännöllinen ratkaisu: tiivistetty ura kantaa ja näyttää missä on turvallista kulkea, kun taas umpihanki jäällä on hidasta ja epäselvää.
Ohrasaaren ulkoilureitit ja hiihtoladut ovat 5,5 kilometriä ja kokonaan valaistuja. Pinta on sahanpurua, ladulla on molempien hiihtotapojen urat, ja kohteessa on ulkokuntoilulaitteet.
Saareen johtava jääreitti ja saaressa oleva kokonaan valaistu latu ovat yhdessä toimiva kokonaisuus — mutta molemmat riippuvat jäätilanteesta.
Kartalla on 90 kohdetta Sysmässä, 29 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (17), Laavut & autiotuvat (9), Uimarannat ja uimapaikat (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.