Nähtävyydet ja kohteet Hartolassa

Hartola on 2 401 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä Jääsjärven rannalla, ja sen 543 neliökilometrillä on kartalla 76 kohdetta. Koskia on 13, uimarantoja 10, laavuja kahdeksan sekä hiihtolatuja ja jalkapallokenttiä neljä kumpiakin.

Hartola tunnetaan Kuninkaan Hartolana, ja kartalla se näkyy: kunnan päänähtävyys on kartano, ja pisin luontopolku on nimeltään Kuninkaanpolku.

Koskipään kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja siellä toimii Itä-Hämeen museo.

Kokoelmien mittakaava on huomattava: kokoelmiin kuuluu noin 30 000 esinettä, ja perusnäyttelyissä niistä on esillä noin kymmenesosa.

Kolmetuhatta esillä olevaa esinettä on paljon maakuntamuseoksi, ja 27 000 varastossa olevaa kertoo kokoelman todellisesta laajuudesta. Museoissa esilläolosuhde on tyypillisesti juuri tällainen: suurin osa kokoelmasta on tutkimusta ja säilytystä varten, ei näyttelyssä.

Pihapiirin vanhin rakennus, väentupa, on 1600-luvulta.

Väentupa oli kartanon palvelusväen asuinrakennus — tila, jossa rengit ja piiat asuivat ja söivät. Se on kartanopihan rakennuksista se, joka kertoo eniten arjesta, ja juuri siksi sellaisia on säilynyt vähän: päärakennukset korjattiin, väentuvat purettiin.

Neljäsataa vuotta vanha väentupa on Päijät-Hämeessä harvinaisen vanha puurakennus.

Kartanon omistajina ovat olleet muun muassa Tandefeltien ja von Gerdtenien suvut. Tandefeltit omistivat kartanoita myös naapurikunnissa — sama aatelissuku hallitsi laajoja alueita Päijänteen itäpuolella.

Kuninkaanpolku on 7,2 kilometrin hiekkapintainen luontopolku, ja käyttö on maksutonta.

Reitin idea on yhdistelmä: sillä koet alueen luonnon ja kulttuurin moninaisuutta. Kyseessä ei siis ole pelkkä metsäpolku vaan reitti, joka kulkee sekä luonto- että kulttuurikohteiden kautta.

Nimi viittaa Hartolan kuninkaalliseen perinteeseen. Seitsemän kilometriä on hyvä puolen päivän mitta: riittävän pitkä ollakseen retki, mutta kuljettavissa ilman erityisvarusteita.

Vellamo retkipyöräilyreitti: Hartola kk – Vuorenkylä – Hotila on 57 kilometriä, ja se kulkee rauhallisia asfaltoituja ja hiekkateitä. Käyttö on maksutonta.

Kumu–Koitti-reitti on 47 kilometriä, ja sen varrella on viisi taukopaikkaa ja käymälä.

Reitin opastuksesta on kirjattu olennainen yksityiskohta: reitti on ohjattu tieliikennelain pyöräilymerkeillä.

Tämä on merkittävä ero. Virallisilla liikennemerkeillä viitoitettu reitti on osa tieverkkoa, ei maastoreitti: merkit ovat pysyviä, viranomaisen hyväksymiä ja samannäköisiä kaikkialla Suomessa. Reittiä on siis helppo seurata ilman karttaa tai sovellusta.

Viisi taukopaikkaa 47 kilometrillä tarkoittaa taukoa noin yhdeksän kilometrin välein.

Hartolan venesatamassa on 63 venepaikkaa, ja paikan voi vuokrata joko laiturista tai maalta.

Kaksi asiaa tekee satamasta erityisen. Ensinnäkin laituri on esteetön — mikä on veneilykohteessa harvinaista. Laiturin esteettömyys tarkoittaa, että sinne pääsee pyörätuolilla ja rollaattorilla, ja se avaa vesimaiseman myös niille, jotka eivät veneile.

Toiseksi satamasta alkaa merkitty veneilyreitti Joutsan kirkonkylään. Merkitty vesireitti on sisävesillä arvokas: se kertoo, missä on riittävä syvyys ja mistä pääsee läpi.

Visainlahden rannalla oleva terassi avaa näkymän Jääsjärvelle, eli satama on myös oleskelupaikka eikä vain venepaikka.

Gasthaus-Camping Koskenniemen huoltorakennuksessa on WC:t, inva-WC, suihkut, astianpesupaikka ja pyykinpesupaikka.

Alueella on seitsemän 42 neliön lomamökkiä 2+2 hengelle, ja lemmikkieläimet ovat sallittuja kahdessa mökissä.

Tarkka lemmikkitieto on hyödyllinen: koiran kanssa matkustavan on tiedettävä etukäteen, että vapaita mökkejä on vain kaksi — ne kannattaa varata ajoissa.

Pyykinpesupaikka on pidempään viipyvälle olennainen palvelu, ja inva-WC tekee alueesta saavutettavan.

Krouvin Camping Kalhontiellä on avoinna touko-syyskuussa joka päivä, ja siellä voi majoittua yhden yön tai pidempäänkin. Kesäperjantaisin lavalla järjestetään tanssit.

Leirintäalue, jonka omalla lavalla tanssitaan joka kesäperjantai, on suomalaisen kesän klassikko: majoitus ja ilta ovat kävelymatkan päässä toisistaan.

Kompelonlahden leirikeskus Kauhtueentiellä on kolmas majoituskohde, ja sekin sijaitsee vesistön äärellä.

Hartolan kirkon historiaan liittyy kaksi siirtoa.

Vanhan kirkon L. J. Carlströmin maalaama alttaritaulu on nykyään seurakuntatalossa, ja sen urut siirrettiin uuteen kirkkoon.

Vanhan kirkon esineistön jakautuminen kahteen paikkaan on tavallista: soitin siirtyy uuteen kirkkoon, koska sitä tarvitaan, ja taulu seurakuntataloon, koska uudessa kirkossa on jo oma alttaritaulunsa.

Urut olivat aluksi torniosan parvella ja siirrettiin takalehterille vuonna 1932. Urkujen paikan siirtäminen muuttaa kirkon akustiikkaa olennaisesti — takalehteriltä ääni kantaa koko saliin tasaisemmin.

• Museon aukiolo painottuu kesäkauteen; esillä on noin kymmenesosa kokoelmasta.
• Pyöräreitit on viitoitettu virallisilla liikennemerkeillä.
• Venesataman laituri on esteetön.
• Lemmikit ovat sallittuja vain kahdessa mökissä — varaa ajoissa.
• Leirintäalueet ovat kesäkausikohteita.