Nähtävyydet ja kohteet Joutsassa

Joutsa on 4 079 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 867 neliökilometrillä on kartalla 98 kohdetta. Koskia on 10, vaellusreittejä kahdeksan sekä pyöräilyreittejä, laavuja ja jäähalli- ja luistelupaikkoja kuusi kutakin.

Joutsa syntyi nykymuodossaan, kun Leivonmäki liittyi kuntaan. Kartalla se näkyy kahtena keskuksena — ja kunnan kiinnostavimmat kohteet ovat ääripäistä: kivikaudelta ja nykytaiteesta.

Viherinkosken kalliomaalaukset löydettiin vaiheittain. Kallion juurella vesirajassa havaittiin punaväriläiskä jo vuonna 1990.

Punaväriläiskä vesirajassa on juuri se havainto, josta kalliomaalauksen tunnistaminen alkaa. Maalauksissa käytetty punamulta säilyy kalliossa tuhansia vuosia, mutta useimmiten siitä on jäljellä vain haalistunut läikkä — kuvion erottaminen vaatii oikean valon ja usein useita käyntejä.

Kohteita on kaksi: pienessä kallionseinämässä on hirven kuva ja vastarannan siirtolohkareessa mahdollisesti hirvi ja ihminen.

Hirvi on suomalaisten kalliomaalausten yleisin aihe. Se ei ollut vain riistaeläin vaan kivikautisen maailmankuvan keskeinen hahmo, ja sen kuva vesirajan kalliossa liittyy todennäköisesti pyyntionneen ja henkimaailmaan.

Kaksi kohdetta vastarannoilla tarkoittaa, että koko koskipaikka oli merkityksellinen — ei vain yksi kallio.

Taidelaitos Haihatus on Joutsan tunnetuin kulttuurikohde, ja poikkeuksellista siinä on ympärivuotisuus.

Kesäisin ohjelmistoon kuuluu taidenäyttelyitä, konsertteja, työpajoja ja performansseja, jotka houkuttelevat vierailijoita laajemmaltakin.

Talvikaudella ohjelmistoon kuuluu yhteisöllisiä talvitapahtumia, musiikki-iltamia ja pienempiä taidenäyttelyitä.

Kahden kauden ero on olennainen. Useimmat maaseudun kulttuurikohteet ovat kesäkohteita, jotka sulkeutuvat elokuussa. Haihatuksen talviohjelma on suunnattu paikallisille — se on yhteisöllistä toimintaa, ei matkailua — ja juuri se pitää paikan elossa ympäri vuoden.

Performanssit ja työpajat ohjelmistossa kertovat, ettei kyseessä ole pelkkä näyttelytila vaan tuotantopaikka.

Leivonmäen kirkko vihittiin 18. kesäkuuta 1960, ja sen suunnitteli arkkitehti Erkko Virkkunen.

Uusi kirkko rakennettiin, koska vuonna 1873 valmistunut edeltäjä tuhoutui tulipalossa vuonna 1958.

Kaksi vuotta palosta vihkimiseen on nopea aikataulu kirkkorakennukselle. Se kertoo, että seurakunta päätti rakentaa uudelleen välittömästi eikä jäänyt odottamaan — ja että 1950-luvun lopun Suomessa rakentaminen sujui.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan tekemät ja 12-äänikertaiset.

Joutsan ravirata sijaitsee Kangasniementien varrella, vajaan kolmen kilometrin päässä keskustasta.

Radan kunnossapidosta ja ylläpidosta vastaa vuonna 1906 perustettu Joutsan Hevosystäväinseura ry talkoovoimin.

Yli satavuotias hevosystäväinseura, joka yhä pitää rataa kunnossa vapaaehtoistyöllä, on suomalaisen raviurheilun perusrakenne. Maaseudun raviradat eivät ole liiketoimintaa vaan seuratoimintaa — ja ilman talkootyötä niitä ei olisi.

Joutsan kuntoportaat Tapiontiellä on rakennettu vuonna 2020. Portaissa on 80 porrasta ja korkeuseroa 11,5 metriä.

Luvut kertovat portaiden luonteen tarkasti: 11,5 metriä 80 askelmalla tarkoittaa noin 14 senttimetrin nousua askelmaa kohti — loivaa, tavallista porrasnousua. Kyseessä on siis toistoharjoittelupaikka, jossa sama nousu tehdään monta kertaa, ei yksi raskas nousu.

Huomaa kuitenkin rajoitus: portailla ei ole talvikunnossapitoa. Lumiset ja jäiset portaat ovat vaarallisia, joten kohde on käytännössä kesä- ja syyskauden paikka.