Nurmes kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Nurmeksessa on kartalla 206 kohdetta 33 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (84), urheilu ja liikunta (33) ja retkeily (28). Keskustasta lyhin matka on Nurmesjärven laavu (0.0 km) ja pisin Roukkajankoski (44.1 km); mediaanietäisyys on 17.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vesiputoukset & kosket (78) ja ratsastustallit (6) – niitä on 3,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Nurmes sijaitsee Pohjois-Karjalan pohjoisosassa, Pielisen järven rannalla, siinä missä maakunta alkaa vaihtua kohti Kainuun metsiä ja vaaroja. Kartalla kunnasta löytyy 207 käyntikohdetta 33 kategoriassa, ja 14 kohteesta on oma kuvaus, joten moneen paikkaan pääsee tutustumaan jo etukäteen. Suurin yksittäinen kategoria on vesiputoukset ja kosket, 78 kohdetta, mikä kertoo alueen vesistöisestä ja koskisesta luonteesta. Seuraavaksi eniten on nähtävyyksiä, 17 kappaletta, ja uimarantoja 13.
Nurmeksen ympäristö on tyypillistä Pohjois-Karjalan vaara- ja järvimaisemaa: metsäiset selänteet vuorottelevat vesistöjen kanssa, ja Pielinen tuo avaraa vesimaisemaa aivan keskustan tuntumaan. Kuntaan pääsee valtatietä pitkin niin etelästä Joensuun kuin pohjoisesta Kainuun suunnalta, ja matka sopii sekä päiväretkeksi että pidemmäksi viipymäksi. Karjalainen kulttuuriperintö näkyy paikannimissä ja rakennetussa ympäristössä, ja se antaa Nurmekselle oman leimansa verrattuna naapurikuntiin.
Nurmeksen kirkko nousee esiin kokonsa puolesta: istumapaikkojen määrä tekee siitä Wikipedian mukaan maan viidenneksi suurimman kirkon, ja torni on saman lähteen mukaan maakunnan toiseksi korkein rakennus Outokummun Keretin kaivostornin jälkeen. Nurmeksen ortodoksinen kirkko rakennettiin jälleenrakennusvaroilla, ja sen suunnitteli arkkitehti Ilmari Ahonen. Samalta arkkitehdiltä, Erkki Helasvuolta, on peräisin myös Kötsin museo, joka toimii kahdessa toimipisteessä, ja nostettu osa sijaitsee Nurmes-talon alimmassa kerroksessa.
Bomban tsasouna on toinen Erkki Helasvuon piirtämä kohde, ja sen esikuvana toimi Ägläjärven tsasouna. Valtimon kirkko kertoo oman paikallishistoriansa: se perustettiin, koska valtimolaiset eivät halunneet osallistua Nurmeksen palaneen kirkon uuden tiilikirkon kustannuksiin. Yhdessä nämä neljä kohdetta muodostavat kattavan otoksen alueen kirkkoarkkitehtuurista ja sen taustoista.
Vesiputoukset ja kosket ovat Nurmeksen selvästi suurin kategoria, 78 kohdetta, ja koko listan näkee sivulta vesiputoukset ja kosket Nurmeksessa. Reittejä on 9, ja niistä nousee esiin Saramon Jotos, jonka varrella on yksi autiotupa, kolme kotaa, kaksi laavua ja tulentekopaikkoja noin 10 kilometrin välein. Tetrijärven kierros puolestaan on Luontoon.fi:n mukaan kaunis päiväretkeilyreitti erämaisissa maisemissa.
Laavuja ja autiotupia on 9, ja ne täydentävät reittiverkostoa hyvin: retken voi tauottaa laavulla tai jatkaa yöksi autiotupaan. Uimarantoja on 13, ja niistä nostettu Itäkaupungin uimaranta on rantaviivaltaan 20 metriä pitkä. Hiihtolatuja on 8 ja kuntosaleja 7, joten arkiliikunnalle löytyy paikka myös keskustan tuntumasta.
Nurmeksessa kannattaa yhdistää yksi kirkkokohde ja lyhyt luontokohde samaan päivään, sillä molemmat ovat kartalla runsaita ja sijaitsevat usein lähellä toisiaan. Retkeilijälle Saramon Jotos tarjoaa pidemmän kokonaisuuden autiotupineen ja laavuineen, kun taas Tetrijärven kierros sopii lyhyempään päiväretkeen. Uimarantaa kannattaa harkita kesäpäivän päätteeksi, kun kirkko- tai museovierailu on jo takana.
Talvella hiihtolatu ja lähin kuntosali muodostavat toimivan parin, jos sää ei suosi ulkoilua koko päiväksi. Suodata kartalta oma kategoriasi, esimerkiksi laavut tai vesiputoukset, ja katso mitkä kohteet sopivat parhaiten omaan reittiin Nurmeksessa.
Kartalla on 206 kohdetta Nurmeksessa, 33 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vesiputoukset & kosket (78), Nähtävyydet (17), Uimarannat (13). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kesällä Pielisen rannat ja 13 uimarantaa ovat parhaimmillaan, ja koskikohteiden virtaama näkyy erityisesti sulamisvesien jälkeen keväällä. Retkeilyreitit, kuten Saramon Jotos ja Tetrijärven kierros, palvelevat kesästä syksyyn, kun maasto on kuivaa ja helppokulkuista. Talvella 8 hiihtolatua tuovat oman kautensa, ja latujen kunto kannattaa tarkistaa ylläpitäjän kanavista ennen matkaa, sillä tilanne vaihtelee sään mukaan.
Syksyllä ruska värittää vaarat ja metsät, ja se on hyvä aika yhdistää lyhyt vaellus ja jokin nostetuista kirkoista samalle päivälle. Kevät sopii hyvin koskikohteille, kun vedenpinta on korkealla. Jokainen vuodenaika tuo Nurmekseen oman painotuksensa, joten kannattaa valita ajankohta sen mukaan, kiinnostaako vesi, retkeily vai rakennettu kulttuuriperintö.
Suuri osa kartan kohteista on maksuttomia. Laavut ja autiotuvat ovat jokamiehenoikeuksien piirissä olevia taukopaikkoja, ja koskikohteet sekä uimarannat ovat vapaasti käytettävissä. Lystirinteen kuntoportaat ja ulkokuntoilualue on valaistu ulkoilupaikka, jossa on 120 askelmaa, nousua 18 metriä ja pituutta 80 metriä, mutta alueella ei ole talvikunnossapitoa. Reitit, kuten Saramon Jotos ja Tetrijärven kierros, ovat niin ikään maksuttomia.
Valtimon kaukalo on kunnan omistama ja kunnan teknisen toimen ylläpitämä, joten sekin kuuluu julkisen infran piiriin. Yhdessä nämä kohteet tekevät Nurmeksesta paikan, jossa retkipäivän voi rakentaa ilman suuria kuluja: laavu, koski ja uimaranta riittävät jo yhdeksi kokonaiseksi päiväksi.