Juuka kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Juuassa on kartalla 101 kohdetta 29 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (31), urheilu ja liikunta (21) ja retkeily (17). Keskustasta lyhin matka on Juuan tori (0.1 km) ja pisin Kolin valaistu ensilumen latu (32.8 km); mediaanietäisyys on 11.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (26) ja uimarannat ja uimapaikat (10) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Juuka on 4 059 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa, ja sen 1 502 neliökilometrillä on kartalla 101 kohdetta. Koskia on 26, uimarantoja 10, hiihtolatuja kuusi ja kirkkoja viisi.
Juuka rajautuu Koliin, ja kunta tunnetaan myös vuolukivestään — Nunnanlahden kivi on ollut seudun elinkeino yli sadan vuoden ajan. Kartalla näkyy kuitenkin muuta: talvikohde, joka aukeaa ennen muita, ja retkeilyrakenteita, joita ylläpidetään poikkeuksellisen henkilökohtaisesti.
Kolin valaistu ensilumen latu on seitsemän kilometriä, ja koko matka on valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja varrella on kaksi taukopaikkaa.
Ensilumen latu on erikoistyyppi. Sille säilötään edellisen talven lunta tai se ajetaan alueelle, jonne lumi tulee ensimmäisenä — tarkoitus on saada latu auki jo ennen varsinaisen talven alkua. Käytännössä se tarkoittaa, että hiihtokausi alkaa täällä viikkoja aikaisemmin kuin muualla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Ladulla on yhteys muihin Kolin latuihin, eli seitsemän kilometriä on lähtökohta eikä koko verkosto. Kokonaan valaistu ensilumen latu on kilpahiihtäjille ja hiihtoseuroille alkukauden harjoituspaikka, mutta se palvelee yhtä lailla tavallista hiihtäjää, joka haluaa päästä laduille marraskuussa.
Jussin frisbee on 20-väyläinen maapohjainen rata, pituudeltaan 1 043 metriä, ja se on rakennettu vuonna 2015.
Radalla on käyttöohje, jollaista ei näe juuri missään: ratamestarille on soitettava aina ennen radalle tuloa. Nimi ja numero löytyvät kohteen omalta sivulta.
Ohje kuulostaa oudolta, mutta se on täysin ymmärrettävä. Kaksikymmentä väylää yhden ihmisen ylläpitämänä yksityismaalla tarkoittaa, että rata ei ole julkinen liikuntapaikka vaan yksityinen rata, jonne vieraat ovat tervetulleita — kun asiasta sovitaan. Soitto varmistaa, ettei radalla ole samaan aikaan muuta toimintaa ja että kulku on auki.
Käytäntö kannattaa ottaa vakavasti. Ilmoittamatta saapuminen on nopein tapa saada tällainen rata suljettua kaikilta.
Taivaanpankon frisbeegolfrata on tavallisemmin käytettävissä: tekonurmiheittopaikat, 991 metriä, vaihtelevaa metsämaastoa ja maksuton käyttö. Rata on vuodelta 2016.
Koppalon aarniometsän luontopolku on kolme kilometriä pitkä. Pohja on maata ja osin pitkospuita, ja käyttö on maksutonta.
Reitin varrella on 22 luontopolkutaulua — noin taulu jokaista 140 metriä kohti. Se on hyvin tiheä opastus ja tekee polusta itseopastavan: kävijä saa tiedon paikan päällä eikä esitteestä.
Kiinnostavin yksityiskohta on omistus: alueen omistaa Tornator Oy, metsäyhtiö, ja rakenteiden hoidosta vastaa alueellinen taho.
Aarniometsä metsäyhtiön mailla tarkoittaa, että alue on jätetty hakkaamatta vapaaehtoisesti. Yhtiön maalla oleva suojeltu vanha metsä, jonne on rakennettu pitkospuut ja opastus yleisölle, on eri asia kuin valtion luonnonsuojelualue — se perustuu sopimukseen, ei lakiin.
Aarniometsä on metsä, jota ei ole koskaan hakattu tai jonka hakkuusta on kulunut niin kauan, että lahopuuta ja vanhaa puustoa on runsaasti. Etelä- ja Itä-Suomessa tällaisia metsiä on jäljellä hyvin vähän.
Valkealammen kierros on merkitty ulkoilureitti Napakallion läheisyydessä. Reitin alkupiste on kyltein osoitettu, ja reitti näkyy alueen InfoGIS-karttapalvelussa yhdessä Napakallion reitti- ja maastokartan kanssa.
Digitaalinen karttapalvelu kunnan reiteistä on pienelle kunnalle epätavallinen panostus. Sen arvo on juuri siinä, mitä paperikartta ei tee: reitti näkyy suhteessa omaan sijaintiin, ja alkupisteen löytää ilman arvailua.
Juuan kirkon alttaritaulu on Kaarlo Kiljanderin kopio Adolf von Beckerin tuhoutuneesta Kaavin kirkon teoksesta, ja aiheena on Kristus ristillä.
Kopio tuhoutuneesta teoksesta on kirkkotaiteessa erityinen tapaus: se on samalla itsenäinen maalaus ja ainoa jäljellä oleva muisto alkuperäisestä. Ilman kopiota von Beckerin Kaavin alttaritaulusta ei olisi jäljellä mitään.
Nykyistä kirkkoa edelsi kaksi rakennusta: ensimmäinen valmistui 1746 ja toinen 1782. Kirkon urut ovat Kangasalan Urkutehtaan mekaaniset urut.
Juuan helluntaiseurakunta on Pohjois-Karjalan vanhin helluntaiseurakunta. Ensimmäinen rukoushuone valmistui vuonna 1951 ja seuraava 1992.
Kartalla on 101 kohdetta Juuassa, 29 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (26), Uimarannat ja uimapaikat (10), Hiihtoladut (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Koulukeskuksen tekonurmikenttä Poikolantiellä on valaistu ja peruskorjattu vuonna 2016. Kenttä on kunnan omistama ja teknisen toimen ylläpitämä.
Samalla alueella on koulukeskuksen juoksusuora, pituudeltaan 60 metriä. Kuudenkymmenen metrin suora on kouluille ja yleisurheilun alkeisharjoitteluun mitoitettu — se kattaa lasten kilpailumatkat ilman täysimittaista rataa.
Koulukeskuksen ulkokuntoilualueella on monipuolinen laitteisto lihaskunnon, tasapainon ja koordinaation harjoitteluun. Käyttö on maksutonta.
Tasapaino ja koordinaatio erikseen mainittuina kertovat, että alue on suunniteltu muullekin kuin voimaharjoittelulle — ne ovat juuri niitä ominaisuuksia, jotka heikkenevät ensimmäisenä iän myötä.
Liikunta- ja kulttuurihallin kuntosali on 140 neliötä ja vuodelta 1988; se on päiväsaikaan koulujen käytössä.