Ruokolahti kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Ruokolahdella on kartalla 118 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (46), urheilu ja liikunta (23) ja luonto (18). Keskustasta lyhin matka on Ruokolahden tori (0.1 km) ja pisin Kummakivi (30.4 km); mediaanietäisyys on 10.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat hiihtoladut (22) ja laavut & autiotuvat (17) – niitä on 3,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Ruokolahti on 4 758 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa, ja sen 942 neliökilometrillä on kartalla 118 kohdetta. Suurimmat kategoriat ovat hiihtoladut (22) ja laavut (17).
Kunnan retkeilyreitit ovat mittakaavaltaan poikkeukselliset: kaksi pääreittiä yhteensä 85 kilometriä alle viiden tuhannen asukkaan kunnassa.
Rajojen reitti (E10) on 45 kilometriä ja johtaa Ruokolahdelta Rautjärvelle Simpeleen kautta ja edelleen Parikkalaan. Reitillä on viisi taukopaikkaa, ja käyttö on maksutonta. Kyseessä on siis usean päivän vaellus, joka ylittää kuntarajat.
Ruokolahden retkeilyreitit ovat yhteensä 40 kilometriä ja lähtevät kunnan urheilukentältä. Reitti muodostaa kaksi toisiinsa liittyvää lenkkiä, joten matkan pituuden voi valita lähtöpaikalla eikä koko 40 kilometriä tarvitse kulkea kerralla. Taukopaikkoja on kaksi.
Lyhyempää etsivälle Kissankierros on 6,7 kilometriä maastopolkuja seuraileva reitti vaihtelevassa ympäristössä Immolan lentokentän takana. Kierroksen varrella on Vaaranmäen laavu.
Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus on yksi tiiviisti maalattu kohta kalliossa, ja sen erityispiirre on näkyvyys: maalaus erottuu kauas järvelle päin. Maalaus ajoittuu nuorempaan neoliittiseen kivikauteen, ja sen löysi Timo Miettinen.
Se, että maalaus näkyy kauas vesille, ei ole sattumaa. Kalliomaalaukset tehtiin vesireittien varrelle, ja niiden oli tarkoitus näkyä veneestä — paikka valittiin näkyvyyden perusteella.
Lapinvuoren kalliomaalaus on kohde, jota ei enää ole: maalaus on jo tuhoutunut. Sen löysi Ilpo Leskinen vuonna 1994, ja teos ajoitetaan kivi- tai pronssikaudelle. Jäljelle jääneen sävy on poikkeuksellisen kirkas tuhoutuneeksi kalliomaalaukseksi.
Kohde on hyvä muistutus siitä, että kalliomaalaukset katoavat. Rapautuminen, jäätyminen ja pintakerroksen lohkeaminen tuhoavat niitä jatkuvasti, eikä prosessia voi pysäyttää. Sata vuotta sitten Suomessa oli enemmän maalauksia kuin nyt.
Ruokolahden kirkko tapuleineen on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa.
Kellotapuli on kirkkoa vanhempi: se on vuodelta 1752 eli edellisen kirkon ajalta. Tapuli aiottiin purkaa jo 1800-luvun alussa kaatumisen pelossa, mutta se seisoo yhä — yli 270 vuotta myöhemmin.
Päivärannan kurssikeskuksessa on vuokrattavana kota, johon mahtuu 100 vierasta ja jota keskus kutsuu Etelä-Suomen suurimmaksi. Paikka tarjoaa majoitusta sekä täyden palvelun juhla- ja kokoustilat pitopalveluineen, ja ympäristössä on patikointimaastoja ja frisbeegolfrata.
Virmutjoen ampumaradalla on 18 ampumapaikkaa: kolme haulikkorataa (trap ja kaksi metsästyshaulikkorataa) sekä 100 metrin luodikkorata kymmenellä paikalla.
Kartalla on 118 kohdetta Ruokolahdella, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Hiihtoladut (22), Laavut & autiotuvat (17), Nähtävyydet (12). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kaikki reitit, laavut ja ladut ovat maksuttomia. Hiihtolatuja on 22, ja niistä Saarlammen johtolinjaa seuraava latu on 10 kilometriä perinteisen hiihtotavan yhdyslatua Ruokolahdelta Imatralle.
Johtolinjaa seuraava latu on käytännöllinen ratkaisu: sähkölinjan alusta pidetään auki muutenkin, joten latupohja on valmiina. Naapurikaupunkiin hiihtäen pääseminen on harvinaista.