Taipalsaari kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Taipalsaarella on kartalla 104 kohdetta 24 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (41), vesi ja rannat (19) ja urheilu ja liikunta (14). Keskustasta lyhin matka on Taipalsaaren kulttuuriperintöreitit: Kirkonkylä-Saimaanharju (0.1 km) ja pisin Kutveleen kanava (24.0 km); mediaanietäisyys on 8.0 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kansallispuistot ja retkeilyalueet (6) ja venesatamat (6) – niitä on 7,8-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Taipalsaari on 4 625 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla, ja sen 345 neliökilometrillä on kartalla 104 kohdetta. Laavuja on 18, nähtävyyksiä 12, uimarantoja 10 ja vaellusreittejä yhdeksän.
Taipalsaari on kartan mittakaavassa esihistorian kunta. Neljä kivikautista kalliomaalausta ja neljä nimettyä kulttuuriperintöreittiä tekevät siitä paikan, jossa retkeily ja arkeologia ovat sama asia.
Taipalsaaren kulttuuriperintöreitit ovat harvinainen kokonaisuus: jokainen reitti kertoo eri aikakaudesta ja eri maisematyypistä. Yhteispituutta on noin 61 kilometriä.
Rehulan reitti on pisin, 21,6 kilometriä. Se avaa Saimaan rantojen ja harjujen varrelle syntyneen asutuksen historiaa kivikaudesta lähtien.
Vehkataipaleen reitti on 17,5 kilometriä, ja se kertoo jääkauden muovaamasta kannaksesta, esihistoriallisesta asutuksesta sekä vesireiteistä ja liikkumisesta.
Kannas on tässä avainsana: kapea maakaista kahden vesistön välissä oli esihistoriallinen solmukohta, koska vene kannettiin sen yli. Reitti kulkee siis vanhaa kulkuväylää.
Kirkonkylä–Saimaanharju on 14,9 kilometriä ja kuljettaa Taipalsaaren asutushistorian ytimeen kivikauden rantapaikoilta alkaen.
Vitsain reitti on lyhyin, 6,9 kilometriä, mutta sen teema on vahvin: se kertoo poikkeuksellisen pitkästä ja katkeamattomasta asutuksen historiasta kivikauden rannoilta rautakaudelle.
Katkeamaton asutus kivikaudelta rautakaudelle on Suomessa harvinainen tilanne. Useimmat esihistorialliset asuinpaikat autioituivat, kun vedenpinta muuttui tai elinkeinot vaihtuivat — Vitsaissa asutus jatkui.
Valkeisaaren kalliomaalaus Etelä-Saimaan Valkeissaaren Lampuvuoren rannassa on tutkimuksellisesti merkittävin: maalauksella tehty arkeologinen kaivaus on Suomen oloissa toistaiseksi poikkeuksellinen.
Kalliomaalauksia ei yleensä kaiveta, koska maalaus on kalliopinnassa eikä maassa. Kaivaus maalauksen juurella tarkoittaa, että etsittiin jälkiä siitä, mitä paikalla tehtiin — uhrilahjoja, tulisijoja, työvälineitä. Se muuttaa maalauksen kuvasta tapahtumapaikaksi.
Lintuinvuoren kalliomaalauksella on ominaisuus, joka näkyy vain oikeaan aikaan: sopivassa valaistuksessa kallioon muodostuu varjoista ihmispään hahmo.
Komean kallion juurella on sileäkallio, joka on noin 10 metriä korkea ja putoaa veteen. Varjokuvion syntyminen tiettyyn aikaan päivästä on todennäköisesti ollut syy paikan valintaan — kalliomaalauspaikat valittiin usein kallion muodon perusteella.
Ruusin Turasalon kalliomaalauksen löysi Timo Miettinen vuonna 1975. Kohteessa on ihmishahmo ja toinen, lähes tuhoutunut ihmishahmo parin metrin päässä ensimmäisestä.
Toisen hahmon rapautuminen kertoo, miksi maalauksia on löydetty niin vähän: säilyminen riippuu siitä, suojaako kallion muoto pintaa sateelta. Muutaman metrin ero ratkaisee.
Kannuksen linnavuoren kalliomaalauksen löysivät vuonna 1997 Kaarlo Katiskoski, Teemu Mökkönen ja Risto Kesseli. Kalliossa on tiheämpi kuviokohta ja joitakin punaväriläikkiä.
Vuoden 1997 löytö osoittaa, että kalliomaalauksia löytyy yhä. Kaikkia Saimaan rantakallioita ei ole käyty läpi, ja uusia kohteita tulee esiin vuosittain.
Haikkaanlahden retkeilyreitti on 20 kilometriä, ja sen varrella on kaksi taukopaikkaa. Reitillä tutustutaan Saimaan saariston metsäluontoon ja taipalsaarelaiseen kulttuurimaisemaan, ja käyttö on maksutonta.
Kaksi taukopaikkaa kahdenkymmenen kilometrin matkalla on harva väli. Suunnittele eväät ja vesi sen mukaan — tauko on kymmenen kilometrin välein.
Ilkonsaaren polku on toinen ääripää: 1,5 kilometriä hiekkapohjaista polkua saaren pituussuunnassa, käymälä ja kolme taukopaikkaa.
Kolme taukopaikkaa puolentoista kilometrin polulla tarkoittaa taukoa noin puolen kilometrin välein. Kyseessä on siis oleskelukohde eikä suorituspaikka. Polkupohja on tasainen, mutta korkeuseroja on.
Taipalsaaren kirkkoon liittyy menetys, jota ei ole koskaan selvitetty.
Aiempi alttaritaulu vietiin 1890-luvulla Viipurin lääninmuseoon, eikä sen myöhemmistä vaiheista tiedetä.
Viipurin museokokoelmat hajosivat sotien myötä, ja monen esineen kohtalo jäi selvittämättä. Taipalsaaren alttaritaulu on yksi niistä: se lähti museoon säilytettäväksi ja katosi.
Alttaritaulun paikalla on nykyisin kultainen risti ja siihen liittyvä teksti. Tyhjä alttariseinä ristillä täytettynä on itsessään muistomerkki sille, mitä ei ole.
Kartalla on 104 kohdetta Taipalsaarella, 24 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (18), Nähtävyydet (12), Uimarannat ja uimapaikat (10). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.